Pari viime postaustani ovat olleet luonteeltaan aivan liian poliittisia. Semmoinen ei haihattelevan humanistipellen pirtaan sovi, joten Kumman kaa -sarjan Ellun tavoin vaadin blogiini akkia jotain sutinaa. Ja sutinahan taalla kay.
Kavi sitten niin, etta edellisen asuinpaikkana lahiymparisto osoittautui viime metreilla Teheranin transukortteliksi. Ensin en ollut tajunnut asian laitaa, kun hieman miehevia naisia tulee nailla leveysasteilla vastaan muutenkin. Mutta kun eras kotikadullani partioiva tuli vihjailevasti "kysymaan mita kello on", silmani avautuivat tahankin epatodelliseen todellisuuteen. Ei taida heilla olla helppoa. Vaikka Iranissa transseksuaaleilla on mahdollista paasta valtion tukemaan sukupuolenvaihdosleikkaukseen, prosessi on hankala, ja kulttuurinen painostus ymparilla on varmasti raskas kantaa.
Vali-e Asr -aukiolla oli taas eraana toisena iltana ostamassa pahaa-aavistamattomana zorrat-snackia (ذرت - lampimia maissinjyvia valkosipulikastikkeen, suolan ja pippurin kanssa), kun kylkeeni ankesi nuori nainen, joka halusi valttamatta treenata kanssani englantiaan. Jutusteli ehti jatkua hetken ennen kuin tajusin, etta hanen mielessaan oli kylla tarjota minulle muutakin kuin juttuseuraa. Tilanne oli outo semminkin kun Iranissa aarest harvoin naisvaki tulee vilkkaalla paikalla hieromaan tuttavuutta niin innokkaasti. Epailenpa, etta tyttoparka kuului Teheranin huumeriippuvaisten monipaiseen ja alati kasvavaan joukkoon.
Viattomampaa sutinaa Teheranissa tapahtuu kaikkialla. Nuorten suosimat kahvilat ja eritoten puistot ovat otollisia tilaisuuksia kuulumisten ja kannykkanumeroiden vaihtamiseen. Samoin mielenosoituksista ja uskonnollisista kulkueista on muodostunut varsinaisia senssijuhlia. Ja vaikka bussit on Iranissa segregoitu niin, etta naiset istuvat takana ja miehet edessa, yhteistaksit ottavat asiakkaat sukupuoleen katsomatta. Nuoret voivat hyvin suunnitella matkansa niin, etta paasevat likistelemaan koko pitkan ajomatkan jonkun ihkun vieressa.
Inscription à :
Publier les commentaires (Atom)
5 commentaires:
Tervehdys harmaasta Helsingistä!
Luin blogiasi tänään ensimmäistä kertaa.Hienoa että ehdit / jaksat kertoa havaintojasi ja kokemuksiasi! Älyttömän mielenkiintoista lukea ns.ensikäden kokemuksia ja havaintoja kulttuurista, jota meikäläinen media lähestyy varsin yksipuolisesti... Jatka samaan malliin, odotamme innokkaina lisää sekä politiikkaa että sutinaa :)
Rah, rah, johan korttelin loysit! Joudutko sielta nyt sitten lahtemaan? :'-/
Noista mielenosoituksista kaunokirjallisuudesta lukiessani on todella tullut sellainen kasitys etta se on aika arkipaivaista toimintaa siella vaikka uutiskuvissa nayttaa niin kovin dramaattiselta. Ehka se munakoisous juuri luo tuota draaman tuntua...?
sis
Hauskassa korttelissa olet asustellut. Istanbulissa asustelin itse Cihangirissa ja kävitpä sinä siellä kylässäkin. Cihangir oli mukavaa ja eläväistä seutua, mutta jonka kuullessaan paikalliset myhäilivät kaksimielisesti ... vai Cihangirissa (!?). Ja entäs sitten Beyoglu - voi niitä pikkubaareja ja niiden asukkeja. Ikävähän tässä tulee taas ulkomaille - siis Istanbuliin.
Tömer-oppilas -94 ja -95
Hahahahhaa!!! Tietenkin asuit juuri siellä! :D
Niin sitä pitää!!!! :D
Enregistrer un commentaire