Tuli vielä mieleeni yksi viime tunnilla oppimani mainio persian kielen ilmaus, jonka haluan ehdottomasti jakaa kanssanne. Kun haluaa sanoa, että tuntee sydämessään kalvavaa sääliä, voi sanoa: دلم كباب شد, "del-am kabâb šod" eli 'sydämeni paistui kebabiksi (=karrelle)'!!! Koko ryhmämme luuli ensin, että ilmaisu on humoristinen, mutta sitä se ei kuitenkaan ole.
Eräs sana, joka on viehättänyt minua persianopintojeni alusta pitäen, on farsin vastine sanalle "naapuri". Se on همسايه (hamsâje), joka tarkoittaa 'sama varjo'. Siis ihmiset, jotka asuvat saman varjon siimeksessä. Samalla tavalla söpö sana on "puoliso", همسر (hamsar) eli 'sama pää'.
J'ai envie de partager cela aussi avec mes lecteurs francophones (Philou, je me demande si tu as eu le courage de continuer à lire mes frénétiques propos en finnois – et Heidi, je suis vraiment très content que même des yeux touquais suivent mes pérégrinations en Iran !). Donc, pour dire en persan qu'on a très très pitié de quelqu'un, on peut utiliser cette expression qui veut dire, en traduction littérale, "j'ai eu le cœur en kebab" !! Je trouve cela tout à fait exquis !
À propos du français, j'ai retrouvé ici, comme partout où je vais, une communauté francophone avec qui je m'entends à merveille. Je suis vraiment très heureux que la présence française dans les pays du Proche Orient soit d'habitude aussi forte ! Comme quoi, les volontés colonialisatrices auront laissé quelque chose d'utile aussi.
Inscription à :
Publier les commentaires (Atom)
2 commentaires:
Hehe... fidèle au poste. Rassure toi, tout ce que je ne comprends pas je l'invente ;) C'est un excellent stimulus pour l'imagination... Des nouvelles futiles et donc essentielles de ton pays, que les français n'auraient jamais pu coloniser : Prada est enfin de retour à Helsinki... je sais que ça te préoccupe beaucoup en ce moment :)
Prends soin de toi.
Philou
Hei,
hauska lukea kommenttejasi, vaikken töiltä ja kotitöiltä tahdo usein ehtiä. Vielä niistä "munakoisoista", joista oli juttua jo monta päivää sitten... pian 3-v täyttävä poikamme pelästyi päiväkodissa pahanpäiväisesti kun sinne tuli nuori somalityttö mustassa huivissa (kasvot siis paljaina) sijaiseksi 3 päiväksi. Kaikki johtui siitä että poika oli kerran pelästynyt Hgin Itäkeskuksessa yhtä burkha-tätiä, jonka näki heti edessään kun avasimme vessan oven. Kolme päivää meni päiväkodissa itkien, "huivitätiä" karttaen ja kotiin pääsyä kiihkeästi odottaen. Episodista on jo viikkoja, mutta "huivitädeistä" keskustelemme edelleen. Ja siitä ettei niitä tarvitse pelätä, ja miksei jne. Täällä Kaakkois-Hgin Laajasalossa on niin vähän erinäköisiä ihmisiä että pitäisi käydä useammin Itiksessä erinäköisiä ihmisiä katselemassa pikkupojan kanssa.
terv. Tuula Fr-listalta
Enregistrer un commentaire