mercredi 21 mai 2008

Kielten sekamelskaa Iranissa

Panu kyseli armenialaisjutun kommentissaan, kuuleeko armenian kieltä yhä Iranissa. Toki! Niin kuin Lähi-idän maissa yleensäkin, kristitty armenialaisvähemmistö on kuluneiden vuosisatojen aikana pitänyt sitkeästi kiinni omasta kielestään.

Kristityt ovat Iranin suurin uskonnollinen vähemmistö, ja heistä suurin osa, vajaa 100 000 on ortodoksisia, katolisia tai protestantteja armenialaisia. Suurimmat armenialaiskeskukset ovat Teheranissa ja Ispahanissa, joissa molemmissa on useita kirkkoja ja armenialaisten pitämiä liikkeitä. Teheranissa armeniankielistä kirjoitusta näkee eritoten keskustassa Haft-e Tir -aukion tienoilla, jossa on kirkkojen lisäksi armenialaisten pitämiä ravintoloita, kahviloita, rahanvaihtotoimistoja ja kauppoja.

Jännittävän kuuloista armeniaa, jonka täkäläinen versio kuulemma eroaa kyllä jonkin verran jerevaninarmeniasta, kuulee siis puhuttavan siellä täällä kadulla ja erityisesti tietysti armenialaisten liikkeissä. Vaikka armenialaispaikkojen asiakasystävällisyydestä voi olla monta mieltä, armenialaiset itse ovat yleensä hyvin pidettyä väkeä. He kuuluvat yleensä melko hyvin toimeen tulevaan keskiluokkaan, ja varallisuutta täydentää monesti suuren diasporan antama apu. Niinpä armenialaisten tavat ja tyylit ovat aina enemmän tai vähemmän muodissa, ja esimerkiksi muslimipojilla näkee paljon ristikaulakoruja, vaikka viranomaiset yrittävätkin hanakasti kitkeä ilmiötä. Samoin joulukuussa näkee silloin tällöin kuusia ja muita joulukoristeita muidenkin kuin kristittyjen perheiden kotona.

Toisin kuin jossain määrin Irakissa, Iranissa kaldealaiskristityt eivät puolestaan ole pystyneet säilyttämään omaa kieltään kuin liturgisiin tarkoituksiin. Samoin juutalaisilla hepreaa käytetään vain uskonnollisissa yhteyksissä, ja vanhaa judeopersiaa ei käsittääkseni käytetä ollenkaan.

Etnisten ryhmien omia kieliä puolestaan kuulee Iranissa jatkuvasti. Täytyy muistaa, että Iran on hyvin värikäs maa: varsinaisia persialaisia on maan väestöstä alle puolet. Kun Teheranissa käy kaupoilla, myyjien kuulee puhuvan enemmän iraninazeria kuin persiaa. Ymmärrän sitä kohtalaisesti turkin ja persian pohjalta. Näitä azereita eli "iraninturkkilaisia" on maassa noin 14 miljoonaa.

Azerin lisäksi Iranissa kuulee paljon kurdia (6,5 miljoonaa Länsi-Iranissa), kurdin läheistä sukulaista loria (6 miljoonaa), balutšia (2 miljoonaa) ja Kaspianmeren alueen kieliä (viitisen miljoonaa Gilânissa ja Mâzandarânissa), jos nämä kielet vain osaa tunnistaa! Iranissa puhuttava kurdin soranimurre kuulostaa aivan erilaiselta kuin Irakissa ja erityisesti Turkissa puhuttava kurmandži. Näiden lisäksi Iranissa kuulee, lähinnä Khuzestânissa Persianlahden pohjukassa, arabiaa.

Vähemmistökieliä ei opeteta kouluissa, eikä esimerkiksi kurdia voi opiskella yhdessäkään yliopistossa, mutta kielten käyttöä ei ole rajattu, ja siksi kielistä kiinnostunut ihminen saakin olla täällä aina korvat höröllään!

3 commentaires:

Panu a dit…

täkäläinen versio kuulemma eroaa kyllä jonkin verran jerevaninarmeniasta

Jep. Jerevanissa käytetään itäarmeniaa modernisoidulla ortografialla, lännen pakolaisyhteisöt kirjoittavat länsiarmeniaa vanhalla ortografialla. Ero on ennen kaikkea konsonanteissa: lännessä se konsonanttisarja, joka idässä on soinniton, on soinnillinen ja päinvastoin (mutta soinnittomat aspiroidut ovat samanlaiset kummassakin murteessa). Lyijykynä on lännessä madid ja idässä matit (mutta kirjoitustapa on sama). Kieliopissakin on hieman eroa - itäarmenia satsaa verbitaivutuksessa enemmän analyyttisyyteen, ja substantiivien monikot kuuluvat eri deklinaatioihin.

Iranin armenia on periaatteessa itäarmeniaa länsiarmenian oikeinkirjoituksella, mutta Bert Vaux, maailmankuulu armenian tutkija, on sanonut, että se on laskettava myös kieliopin osalta kolmanneksi normiksi standardi-itäarmenian ja standardilänsiarmenian lisäksi.

Osaan itse vain Jerevanin standardia ja sitäkin vähän. On minulla kyllä länsiarmeniankin oppikirja, mutta aion lukea sen vasta käytyäni läpi itäarmenian kirjan.

Panu a dit…

Ero on ennen kaikkea konsonanteissa: lännessä se konsonanttisarja, joka idässä on soinniton, on soinnillinen ja päinvastoin (mutta soinnittomat aspiroidut ovat samanlaiset kummassakin murteessa).

Niin että jos ihmettelet sitä, miksi samasta nimestä voi olla sellaiset kaksoismuodot kuin Hagopjan ja Hakobjan, tai Petrosjan ja Bedrosjan, tai Poghosjan ja Boghosjan, niin tässä on selitys. Toinen nimi on aina itä- ja toinen länsiarmeniaa.

Tuo Poghosjan muuten on hauska esimerkki siitä, että armenian kielessä alkuperäinen velaarinen ällä on muuttunut siksi samaksi äänteeksi, joka arabiassa kirjoitetaan ghayn-kirjaimella. Poghos on sama nimi kuin Pauli tai Paavali: Pauluksesta on ensin tullut Polos ja sitten Poghos. Jopa Jerusalem on armeniaksi nimeltään Jerusaghem.

Panu a dit…

Iran muuten on vanhastaan armeniaksi nimeltään Parskastan (lännessä tietysti Barsgasdan), mutta nykyään silläkin kielellä Iran.