Befarmâid, بفرمایید - iranilaista elokuvaa, olkaa hyvät

Olen jo aiemmin kertonut, että GranGangan Iranin-ahkeroinnin hedelmiä saatte maistaa ensi syksynä lukemalla Rajaa Alsanean (رجاء الصانع) kirjan Riadin tytöt (بنات الریاض) supisuomeksi. Sen kustantaa siis Atena.

Sitä odotellessa kaikki Suomessa asuvat televisionomistajat voivat syventyä Teema-kanavan esittämiin iranilaisiin elokuviin. Minä sain mieluisaksi tehtäväkseni suomentaa kaksi Dža'far Panahin (جعفر پناهی) vaikuttavaa elokuvaa: Peili (آینه) esitetään 3.4.2008, ja Loputon kierre (دایره) esitetaan 10.4.2008.

Peili on odottamattoman hätkähdyttävällä tavalla faktan ja fiktion rajamailla liikkuva elokuva, joka kannattaa katsoa jo yksin pääroolissa olevan lapsinäyttelijän huikean suorituksen takia. Loputon kierre kouraisi syvältä, kun suomensin sitä. Elokuva soljuu koskettavasta kohtalosta toiseen ensin huomaamattomasti, ja vasta lopussa katsoja jää oman onnettomuutensa nojaan miettimään, miten elokuvan kaikille naisille lopulta kävi. Suosittelen molempia lämpimästi!

* * *

Panu kyseli jokin aika sitten ranskasta persiaan lainatuista sanoista. Ennen islamilaista vallankumousta ranska oli Iranissa ylimystön ensimmäinen vieras kieli, ja persia sai siitä paljon vaikutteita. Nykyään sanat lainataan yleismaailmallisen trendin mukaan englannista, ja ranskalaislainat alkavat hiljalleen jäädä hieman vanhanaikaisiksi. Vähän sama ilmiö taitaa olla menossa turkissakin, jossa ranskasta on lainattu muutenkin enemmän.

Sven Laakso taas tiedusteli, mikä on GranGangan ideologia. En oikein tiedä, mitä vastaisin. Olen kertonut Iranoia-blogissa mm. oliiveista, Dorna Burgereista, kaupungeista, opiskelusta, teestä, munakkaista, autojen tööttäilystä, pyhiinvaeltajista, silloista, puutarhoista, väreistä, tšadoreista, kielistä, Riadin tytöistä, elokuvista, happomarjoista ja Teletappi-vasaroista. En millään keksinyt, mihin ideologiaan voisin sievästi paketoida kaiken tämän.

* * *

Pari pikkujuttua viela. Olen ihastunut sukaattisitruunahilloon! Naita ihmeellisia mohkyrahedelmia on ilmestynyt nyt hedelmakauppaankin, ja ihailen niita joka paiva. Ne nayttavat jotenkin samanaikaisesti ahdistuneilta ja rempseilta.

Pari viikkoa sitten kuljin eraan lehtikioskin ohitse, ja Suomessa lukemaan oppinut silmani oli havaitsevinaan tuttuja pisteita a-kirjainten paalla. Aivan - kioskissa oli myynnissa Suomen IKEA-luetteloita! Kaikkeen sita tormaakin!

Naista kahdesta ilmiosta kuvat viela seuraavaan satsiin, ja sitten pidan vahan aikaa suuni tukossa!